Tiesitkö kuohuviinistä? Prosecco, Pohjois-Italian trendikäs kuohuviini

Prosecco on Pohjois-Italian hedelmäinen helmi, mikä on saavuttanut runsaasti menestystä ympäri maailman. Päärynäiset, omenaiset, hennon kukkeat ja raikkaat kuohuviinit sopivat niin aperitiiviksi, seurusteluun kuin ruoan kanssa nautittavaksi. Maailmalla prosecco on ollut trendikäs jo pitkään ja viime vuosina se on valloittanut myös suomalaisten sydämet.

Tässä Viiniateljee -blogikirjoituksessa käsittelen proseccoa eli italialaista, tankkikäymismenetelmällä valmistettua kuohuviiniä. Prosecco on työn ulkopuolella tullut minulle parhaiten tutuksi ulkomaan messumatkoilla, työn lomassa tehtyjen shoppailukierrosten “välipalana”. Mies on kiltisti seurannut mukana, kun ostosten lomassa on nautittu lasit saatavilla olevaa kuohuviiniä, mikä yleensä aina on ollut proseccoa. Näillä proseccoilla ei tosin ole mitään tekemistä ylemmän laatuluokan Conegliano Valdobbiadene Superiore proseccojen kanssa, joista huokuu eleganttius ja jotka parhaassa tapauksessa ilmentävät kasvuympäristöään eli terroiria. Mutta mitä prosecco oikein on ja miten se on valmistettu?

Prosecco muutospaineiden alla

Aloittaessani viinimestariopinnot vuonna 2005, proseccosta puhuttaessa viitattiin niin kuohuviinityyliin kuin rypäleeseen. Mainittakoon tässä kohtaa, että Pohjois-Italiassa, Friuli Venezia Giuliassa on Prosecco -niminen kylä, joka on antanut nimensä kuohuviinille. Aina vuoteen 2009 asti prosecco -nimi viittasi kuohuviinityylin – ja kylän- lisäksi siis myös rypäleeseen. Proseccon valmistusta ei ollut rajattu mihinkään maantieteelliseen alueeseen eli sitä sai valmistaa Italiassa ja periaatteessa missä päin maailmaa tahansa. Tämä kasvoi ongelmaksi, kun uuden maailman viinimaat alkoivat valmistaa omia prosecco -kuohuviinejään ja tuoda niitä eurooppalaisille markkinoille. Italialaiset halusivat suojata kuohuviininsä alkuperän ja alkoivat kiireesti muuttaa viinilakiaan. Syy nimenmuutokseen oli siis puhtaasti kaupallinen ja protektionistinen.

Prosecco -nimi varattiin pelkästään tuotantoalueelle, missä tätä keveää ja keskihapokasta kuohuviiniä saa valmistaa, ja rypäle sai uuden nimen: Glera. Näin turvattiin proseccon säilyminen italialaisena kuohuviininä. Glera on itsessään on melko neutraali lajike, jolle tyypillisiä aromeja ovat omena, päärynä ja vaaleat kukat. Mikäli haluat tietää enemmän Glerasta tai pikemminkin Glera -lajikkeista, suosittelen tutustumaan Viinilehden artikkeliin 3/2021, missä käsitellään Gleraa yksityiskohtaisesti. Artikkelin pääset lukemaan tästä linkistä.

Missä proseccoa tänä päivänä sitten saa valmistaa?

Proseccon tuotantoalueet sijaitsevat Friuli Venezia Giulian alueella (tarkennuksena Gorizian, Pordenonen, Triesten ja Udinen provinsseissa) ja Veneton alueella Koillis-Italiassa (tarkennuksena Bellunon, Paduan, Trevison, Venicen ja Vicenzan provinsseissa). DOC Prosecco on yleinen laatuluokka ja rypäleet voivat tulla mistä tahansa sallitulta alueelta.

Kun siirrytään rajatummalle alueelle, etikettiin merkitään Prosecco DOC Treviso tai Prosecco DOC Trieste, jos sekä rypäleet, viinin valmistus ja pullotus tapahtuvat ao. alueilla. Valdobbiadenen ja Coneglianon kylien ympäröimät jyrkät rinteet kuuluvat proseccon tuotannon sydänmaahan, ja näistä raaka-aineista valmistetut kuohuviinit nostettiin vuonna 2009 ylempään laatuluokkaan eli DOCG Prosecco di Conegliano Valdobbiadene Superiore. Samana vuonna myös Asolo nostettiin ylempään DOCG -laatuluokkaan.

Prosecco Superiorella viitataan klassisen, sydänmaan viljelyalueisiin ja merkintä löytyy DOCG -luokiteltujen viinien etiketistä. Muualla Italiassa usein käytetään nimitystä classico klassisesta, perinteisestä tuotantoalueesta, mutta se ei sovi proseccon yhteyteen, sillä classico -sana kuuluu kiinteästi perinteiseen eli samppanjamenetelmään.

Conegliano Valdobbiadenen alueella on yhteensä 43 cruta, joita kutsutaan Rive -nimellä. Näiden tarhojen rypäleistä valmistetaan proseccon huiput ja niissä on nähtävissä myös niin sanottua terroir -ajattelua eli tuottajat pohtivat kunnianhimoisesti viinitarhojensa mikroilmastoa ja maaperää. Parhaista parhaimmat proseccot tulevat Cartizze -nimisen jyrkän kukkulan rinteiltä ja näiden eleganttien proseccojen etiketistä löytyy merkintä Cartizze.

Prosecco valmistetaan tankkikäymismenetelmällä

Prosecco valmistetaan tankkikäymismenetelmällä (tunnetaan myös nimellä Charmat Method, Cuve Close ja Martinotti Method) eli toinen käyminen tapahtuu pullon sijaan suurissa terästankeissa. Proseccoa ei siis ole valmistettu samppanjamenetelmällä kuten esimerkiksi samppanja ja cava. Tarkempaa tietoa perinteisestä menetelmästä voit lukea samppanjaa käsittelevästä kirjoituksestani.

Tankkikäymismenetelmässä perusviini, sokeria ja hiivaa sekä kirkastusainetta siirretään suuriin painetankkeihin, jotka suljetaan huolellisesti. Tankeista käytetään nimitystä autoklaavi. Käyminen alkaa uudestaan hiivan syödessä sokeria. Alkoholikäymisen sivutuotteena syntyvä hiilidioksidi liukenee viiniin ja tällöin siis kuohuviini saa kuplansa. Proseccon kuplat eivät kuitenkaan ole yhtä runsaita, pieniä ja pitkäkestoisia kuin samppanjamenetelmällä valmistetuissa kuohuviineissä. Proseccossa on painetta keskimäärin noin 3,5 baria (minimipaine 3,0 baria), kun taas se samppanjassa on noin 6,0 baria. Proseccoa ei siis kannata lähteä avaamaan sapelilla.

Toinen käyminen kestää keskimäärin noin 30 päivää. Käyminen saadaan lopetettua laskemalla lämpötilaa, jolloin hiiva lopettaa toimintansa ja kuolee. Osa tuottajista jättää valmiin viinin sakkansa päälle (sur lie) kypsymään muutamaksi kuukaudeksi. Lopuksi kuohuviinistä suodatetaan pois kuolleet hiivasolut. Tämän jälkeen sen sokeriaste määritellään ja valmis kuohuviini pullotetaan suoraan tankista, paineen alla, jotta kuplat saadaan paremmin säilymään. Tässä kohtaa on hyvä tuoda esille, että prosecco ei kuitenkaan hyödy kypsytyksestä, joten se kannattaa nauttia nuorena.

Proseccon tyypillisin makeusastemerkintä on Extra Dry, mikä viittaa 12–17 grammaa per litra (g / l) jäännössokeriin. Kansainvälinen tyyli on kohti kuivaa eli Brutia, mutta nähtäväksi jää, ohjaavatko markkinat tuottajia tähän suuntaan.

Proseccon tulevaisuudennäkymät

Prosecco on ollut jo pitkään erittäin trendikäs juoma muualla Euroopassa ja meilläkin se on kasvattanut suosiotaan viime vuosina huimasti. Vuonna 2019 proseccon myynti ylitti cavan myynnin, mikä oli merkittävä rajapyykki molemmille osapuolille. Viimeisimmän statistiikan mukaan proseccoa valmistettiin (vuonna 2020) 486 miljoonaa pulloa. Maahantuojan näppituntumalta italialaiset ovat osanneet paremmin hinnoitella tuotteensa, minkä valmistus vie ajallisesti vain pienen siivun cavan valmistuksesta. Parhaimmillaan (tai pitäisikö sanoa pahimmillaan) proseccon toinen käyminen on ohi 3 viikossa, kun cavalle minimikypsytysaika on 9 kuukautta. Siitä huolimatta maahantuojan on edelleen helpompi löytää edullista cavaa kuin proseccoa ja se näkyy pitkälti myös Alkon hinnoittelussa. Isot tuottajat tietysti pystyvät skaalaamaan tuotantonsa ja siten määrittelemään hintatason, mutta ei tarvitse kovin paljon tehdä salapoliisityötä, että saa asiasta näyttöä.

Prosecco -buumia lisää niin ikään Rosé Proseccon lanseeraminen tai siis sen valmistamisen salliminen loppuvuodesta 2020. Rosé Proseccoon lisätään Glera -rypäleen lisäksi 10–15 prosenttia Pinot Neroa eli ranskalaisittain Pinot Noir -rypälettä. Gleran osuus blendistä pitää siis olla vähintään 85 %. Pinot Nerosta saadaan kuohuviiniin värin lisäksi marjaisia ja vivahteikkaita aromeja. Tässä tuotekategoriassa halutaan selvästi lisätä laatuaspektia, nimittäin Rosé Proseccon tulee aina olla vuosikerrallista (millesimato) ja sitä tulee kypsyttää vähintään 60 päivän ajan sakkansa päällä ennen pullotusta. Markkinoilla on jo useampia Rosé Proseccoja saatavilla, mutta valitettavasti osa niistä on nopeasti kyhättyjä ja melko mitäänsanomattomia. Ensi vuonna laatu on toivottavasti jo parempi.

Virallista tietoa proseccosta löydät Italian viralliselta Consorzio Tutela Prosecco DOC -sivustolta.

DOCG Prosecco -laatuluokituksesta voit lukea lisää tästä linkistä.

Viiniateljeen valikoimiin olemme parhaillaan valitsemassa uusia proseccoja, mutta tästä linkistä voit tutustua voimassa olevaan kuohuviinivalikoimaamme. Alkon valikoimasta puolestaan löytyy useita proseccoja ja niitä pääset tarkastelemaan tästä linkistä.

Tässä oli tämän kertainen Viiniateljee -blogikirjoitus proseccosta. Toivottavasti viihdyit seurassani! Seuraavaksi siirrymme Tiesitkö kuohuviinistä? -postauksista kesän viinisuosituksiin ja ensimmäisenä ovat vuorossa grilliviinit. Pysythän linjoilla!

Kuplivaa kevään jatkoa toivotellen,

Sinun viinimestarisi,

Päivi Eklund

Viinimestari, FM, KTM, yrittäjä (Viiniateljee ja BBWINES OY)