Oranssiviini – unohda kaikki, mitä luulet tietäväsi viineistä

Oranssiviini on ollut viime vuodet hyvinkin trendikäs puheenaihe viinimaailmassa, mutta itse asiassa sen juuret ovat kaukana menneisyydessä. Menneiden aikojen valkoviini oli nykypäivän trendikästä oranssia viiniä, sillä valkoviiniä valmistettiin tuolloin samalla tavalla kuin punaviiniä eli rypälekuorien annettiin olla kontaktissa rypälemehun kanssa. Renessanssin maalauksissakin viini näyttäytyy usein pikemminkin oranssin värisenä ja ikääntyneenä kuin läpinäkyvänä ja kirkkaana.

Miten tätä värimaailmaltaan oranssin sävyistä viiniä sitten valmistetaan?

Oranssiviini saa värinsä kuorikontaktin ansiosta

Viinin väristä puhuttaessa on tärkeä tietää, että lähes kaikkien rypäleiden mehu on läpinäkyvää ja kirkasta. Viini saa värinsä siitä, kun rypälekuoria uutetaan eli maseroidaan rypälemehun kanssa. Kuten punaviiniä valmistettaessa, oranssiviinin valmistuksessa rypälekuoria, siemeniä ja joissain tapauksissa myös kantoja uutetaan rypälemehun kanssa. Näistä uuttuu rypälemehuun pigmentin eli värin lisäksi antioksidantteja ja tanniineja, jotka suojaavat rypälemehua hapettumiselta käymisen aikana. Tällä tavoin valkoviiniäkin valmistettiin tuhansien vuosien ajan, mutta pääsääntöisesti valkoviini ei enää tänä päivänä ole kuorikontaktissa rypälemehun kanssa lainkaan tai vain hyvin lyhyen aikaa.

Oranssiviinin kuorikontakti eli maserointi kestää muutamasta päivästä useampaan kuukauteen, joskus jopa vuosien ajan. Lopputuloksena on viini, jonka värimaailma vaihtelee keltaisesta oranssin eri sävyihin, meripihkaan ja jopa ruosteeseen.

Viehkeitä, luonteikkaita ja gastronomisia viinejä

Kuorikontaktin ansiosta oranssiviini saa paljon muutakin kuin oranssin sävyisen värinsä. Ensikosketus oranssiviiniin on mitä luultavimmin mieleenpainuva ja makukokemus, josta on vaikea vetää yhtymäkohtia muihin viineihin. Oranssiviineissä nimittäin yhdistyvät viehkeästi punaviinin rakenne ja tekstuuri tanniinit mukaan lukien. Erityisesti viinien tanniinirakenne tekee niistä yllätyksellisiä. Oranssiviinien aromimaailma on myös intensiivisempi kuin valkoviineissä. Silmät peitettynä tai mustasta lasista maistettuna on erittäin hankala arvioida, mikä viini on kyseessä. Tämä toki tekee minkä viinin tahansa maistamisesta hankalaa.

Minkä kanssa oranssiviinejä sopii nautiskella? Oranssiviinit ovat pääosin gastronomisia viinejä, sillä ruoka pehmentää niiden tanniinirakennetta ja vahvistaa niiden aromimaailmaa. Esimerkiksi kovat kypsytetyt juustot, mausteiset padat ja pähkinäiset ruoat sopivat erityisen hyvin oranssien viinien makumaailmaan. Oranssiviinien luonne pääsee parhaiten esille, kun niitä nautitaan isoista viinilaseista. Nimittäin ne tarvitsevat paljon happea auetakseen ja tuodakseen koko persoonallisuutensa esille. Joskus viini tarvitsee reilusti enemmän aikaa, erityisesti jos on kyse alkuviinistä. Tärkeää on myös muistaa, että tarjoilulämpötila ei ole liian matala. Isabelle Legeron MW, joka muuten on Ranskan ensimmäinen naispuolinen master of wine, suosittelee käsittelemään oranssiviinejä pikemmin puna- kuin valkoviineinä.

Paluu menneisyyteen

Oranssiviinit lähestulkoon katosivat teollisen viininvalmistuksen tehtyä läpimurtonsa. Maailman on kiittäminen erityisesti slovenialaisia, joiden joukossa nämä isovanhemmilta lapsenlapsille periytyneet viininvalmistustekniikat säilyivät ja saivat uuden alun 1990-luvulla. Kyse onkin hyvin pitkälti vanhojen perinteiden elvyttämisestä – ja valjastamisesta käyttöön. Artesaanituotteet versus teollisesti valmistetut tuotteet ovat tuttuja monelta eri alalta. Ei tarvitse kuin miettiä esimerkiksi juustoja, joita valmistetaan niin käsityönä ikivanhoja perinteitä kunnioittaen kuin isolla volyymilla suurissa tehtaissa.

Oranssiviinin niin sanotusti klassisia valmistusalueita ovat esimeriksi Slovenia, Italian Friuli-Venezia-Giulian Collio sekä Georgia, joka ainakin muutama vuosi sitten oli maailman suurin oranssiviinin tuottaja. Kaukasuksella sijaitsevaa Georgiaa muuten pidetään nykytiedon mukaan viinin syntyalueena. Muita merkittäviä oranssiviinin tuottajia löytyy erityisesti Espanjasta, Sisiliasta ja Sveitsistä.

Oranssiviinien haasteet

Tänä päivänä oranssiviinejä on saatavilla jo huomattavasti laajemmalti ja alkuviinituottajien lisäksi moni tuottaja on tehnyt kokeiluja oranssiviinien saralla. Viinien saatavuus on siis myös huomattavasti laajempi kuin vielä muutamia vuosia sitten. Näin on myös oranssiviinien kirjo on huomattavasti suurempi. Erityisesti oranssin värin saaminen on haastavaa, jos lämpötilaa kontrolloidaan. Tiukimpien standardien mukaan oranssiviinin tuleekin käydä luonnonhiivoilla eikä käymisen lämpötilaa saa kontrolloida.

Oranssiviinejä kritisoidaan usein siitä, että ne maistuvat kaikki samalle. On kuitenkin huomattava, että samalla tavalla kuin muidenkin viinien kohdalla, oranssiviinin kokonaisuuteen vaikuttaa valmistustekniikan lisäksi käytetty rypälelajike ja terroir eli kasvupaikan erityispiirteet mukaan lukien maaperä ja ilmasto. Meidän valikoimissamme oleva Kamnik The Orange on tällä erää valmistettu Gewürztraminer -lajikkeesta. Aiempi vuosikerta oli puolestaan Pinot Grigio. Ensimmäistä kertaa uutta vuosikertaa maistettaessa makumuisto oli niin erilainen, että se oli jonkin asteinen sokki. Mietimme, että onko kyse ollenkaan samasta viinistä. Asia selvisi hyvin nopeasti, kun saimme tietää, että uusi vuosikerta oli valmistettu ihan eri lajikkeesta.

Entä mistä oranssiviini on saanut nimensä? Termiä käytti ensimmäisen kerran David Harvey -niminen brittiläinen viiniasiantuntija vuonna 2004. Hänen mukaansa tuolloin ei ollut standardoitua nimeä tälle viinikategorialle ja koska määritämme viinejä värien mukaan, tuntui selvältä kutsua tätä viinityyliä oranssiviiniksi (engl. orange wine).

Tutustu oranssiviiniin

The Orange on Château Kamnik -nimisen tilan käsialaa, mikä on ainakin tällä hetkellä Alkon ainoa viinitila Pohjois-Makedoniasta. Se on myös Pohjois-Makedonian palkituin viinitila! Viini on valmistettu Gewürztraminer -lajikkeesta. Rypälekuoria uutettiin noin 6 kuukauden ajan, jonka jälkeen viini kypsyi sakkansa päällä tammitynnyreissä 10 kuukautta.

Tuloksena on vivahteikas viini, jonka moniulotteisessa tuoksussa voi aistia kypsää aprikoosia, kumkvattia, mausteisia elementtejä, parfyymisuutta sekä hunajaa. Puolikuiva suutuntuma on niin ikään runsaan hedelmäinen, jota ryhdittävät nousevat hapot.

Lue lisää viinistä ja sen tuottajasta täältä.

Château Kamnik sijaitsee Skopjessa ja siellä voi myös vierailla, vink vink. Tutustu tilan verkkosivuihin tästä.

Tuotteen voit tilata Alkon verkkokaupasta tästä linkistä. Sen hinta on à 29,90 euroa.

Mikäli aihe alkoi kiinnostaa enemmän, tutustu esimerkiksi Alkon Tuomas Satokankaan kirjoittamaan artikkeliin oranssiviineistä. Tuomakseen tutustuin jo useampi vuosi sitten Grand Champagne Helsinki -messuilla ja hänen kanssaan saa aina hyvät keskustelut aikaiseksi viinin ja myös ruoan yhteydessä.

Tässä oli tämän kertainen Viiniateljee -blogikirjoitus oranssiviinistä. Toivottavasti viihdyit seurassani! Seuraavina aiheina ovat viinien varastointi ja tietysti loppuvuotta kohden kun mennään, esittelemme myös tulevan juhlakauden suositusviinejämme.

Tunnelmallista syksyn jatkoa – nyt jos koskaan on aika kaivaa kynttilät ja villasukat esiin!

Sinun viinimestarisi,

Päivi Eklund

Viinimestari, FM, KTM, yrittäjä (Viiniateljee ja BBWINES OY)