Tiesitkö kuohuviinistä? -kirjoitussarjassa on vuorossa Crémant -kuohuviini eli ranskalainen perinteisellä menetelmällä valmistettu kuohuviini. Tällä tarkoitetaan Champagne ulkopuolella, perinteisellä menetelmällä (eli samppanjamenetelmällä) valmistettuja kuohuviinejä. Crémant -laatuluokiteltuja kuohuviinejä saa valmistaa tänä päivänä kahdeksalla alueella Ranskassa.

Samppanjamenetelmästä voit lukea tarkemmin samppanjaa käsittelevästä blogikirjoituksesta, jonka löydät tästä linkistä.

Vuoden 1985 lopulla nimi ”champagne” ja “méthode champenoise” suojattiin EY-lainsäädännöllä vain ja ainoastaan Champagnen maakunnassa, perinteisellä samppanjamenetelmällä valmistetuille kuohuviineille. Sitä ennen, pehmeämpiä ja kermaisempia, paineeltaan pienempiä (enintään 3.5 baria) kuohuviinejä kutsuttiin Champagnessa nimellä Crémant, mikä itse asiassa tarkoittaa kermaista.

Champagne -nimen varaamiselle Champagnen maakunnasta peräisin oleville tuotteille oli suuri tarve. Nimittäin 1980-luvulla ”samppanjaa” löytyi useasta eri maasta ja maanosasta, eri valmistustavoin valmistettuina eivätkä läheskään kaikki tuotteet tehneet kunniaa aidolle samppanjalle. Tässä kohtaa on hyvä mainita, että Ranskan Champagnen maakunnassa on paitsi pitkät perinteet myös hyvin yksityiskohtainen lainsäädäntö samppanjan valmistukselle. Nimi haluttiin syystä varata vain ja ainoastaan Pohjois-Ranskan Champagnesta kotoisin oleville, perinteisellä samppanjamenetelmällä valmistetulle samppanjalle.

Oman lusikkansa soppaan toi Espanjan liittyminen silloiseen Euroopan Yhteisöön (EY) 1.1.1986. Nimittäin Espanjassa valmistettu Cava oli tuolloin maailman suurin yksittäinen samppanjamenetelmällä kuohuviiniä valmistava laatuviinialue. Termin kieltäminen Espanjan EY-jäsenyyden jälkeen olisi varmasti ollut vielä haastavampaa, jos ei mahdotonta.

Samalla kun Champagne -nimike varattiin Champagnen maakunnan perinteisellä menetelmällä valmistetuille kuohuviineille, Crémant -nimen käyttö kiellettiin Champagnessa. Sitä käytettiin jo tuolloin Loiren, Bourgognen, Alsacen ja Bordeaux’n kuohuviineille, jotka on valmistettu perinteisellä menetelmällä (méthode traditionelle). Näiden alueiden laatuluokat (AC eli Appellation Contrôlée) oli perustettu ennen vuotta 1985 ja ne oli nimetty AC Crémant -nimellä.

Tänä päivänä Crémant-nimi yhdistetään ranskalaiseen, laadukkaaseen kuohuviiniin, joka on valmistettu perinteisellä menetelmällä. Myös Luxembourgin laatukuohuviinit tunnetaan Crémant -nimellä.

Crémant-nimellä viinejään kuvasivat ensimmäisenä Saumurin ja Vouvrayn alueen kuohuviinituottajat Loiressa sekä Bourgognen kuohuviinin tuottajat. Alla olevassa taulukossa listataan kaikki AC Crémant -laatuviinialueet sekä niiden perustamisvuodet. Kartasta voit katsoa alueiden sijaintia Ranskassa.

• AC Crémant de Loire (1975): noin 3000 hehtaarin alueella valmistetaan vuosittain 23miljoonaa pulloa, joista yli 60 % menee vientiin.
• AC Crémant de Bourgogne (1975): lähes 2900 hehtaarin alueella tuotetaan lähes 23 miljoonaa pulloa vuodessa, josta noin 46 % menee vientiin.

Alsace on suurin Crémant -tuottaja

• AC Crémant d’Alsace (1976): suurin Crémant -alue (noin 3600 hehtaaria) tuotettujen pullojen määrässä mitattuna. Vuotuinen tuotantomäärä on reilu 37 miljoonaa pulloa, joista exportin osuus on noin 23 %.
• AC Crémant de Bordeaux (1990): viljelyala on reilu 1300 hehtaaria ja vuotuinen pullomäärä on noin 10 miljoonaa pulloa, joista vientiin menee noin 27 %.
• AC Crémant de Limoux (1990): reilun 1000 hehtaarin alueella tuotetaan vuosittain noin 6 miljoonaa pulloa, joista reilu 60 % menee vientiin.

Die, Jura ja Savoie ovat pieniä Crémant -tuottajia

• AC Crémant de Die (1993): pieni laatuluokka, jossa valmistetaan noin 33 hehtaarin alueella arviolta 220 000 pulloa Crémant -kuohuviiniä vuodessa. Keskimäärin 11 % tuotannosta myydään ulkomaille.
• AC Crémant de Jura (1995): noin 435 hehtaarin alueella valmistetaan noin 2,5 miljoonaa pulloa vuodessa, joista lähes 40 % menee vientiin.
• AC Crémant de Savoie (2015): uusin tulokas, jossa valmistetaan Crémant -kuohuviiniä noin 38 hehtaarin viljelyalalla noin 270 000 pulloa vuodessa. Näistä noin 90 % kulutetaan Ranskassa.

Kuten kartasta näkyy, Crémant -alueet sijaitsevat hyvin pirstaloituneesti ympäri Ranskaa. Rypäleet kasvavat hyvin erilaisissa kasvuympäristöissä, joten Crémantit ovat ilmentävät omaa aluettaan.

Crémant -kuohuviineiksi lasketaan vain yllä mainituilla 8 alueella valmistetut vaaleat ja roseekuohuviinit. Alkuperän ja valmistustavan lisäksi näiden ranskalaisten, laadukkaiden kuohuviinien valmistuksessa pitää ottaa huomioon alla olevat vaatimukset.

Crémant -kuohuviineille yhteistä on valmistaminen perinteisellä eli (samppanja)menetelmällä, jossa viini käy toisen käymisen varsinaisessa myyntipullossa. Myös niiden minimikypsytysaika on sama eli Crémanteja tulee kypsyttää sakkansa päällä vähintään 9 kuukautta.

Lisäksi niiden valmistuksessa on seuraavia sääntöjä:

• rypäleet tulee poimia käsin
• rypälemehu puristetaan kokonaisista tertuista
• 150 kilosta rypäleitä saa puristaa maksimissaan 100 litraa mehua.
• rikkidioksidin määrä ei saa ylittää 150 mg/l
• jäännössokeri ei saa ylittää 50 g/l.

Käytetyt rypäleet vaihtelevat alueittain ja tarkoitus onkin, että kunkin Crémant -alueen kuohuviinit ilmentävät kasvualueensa tyypillisiä rypäleitä.

Oheisessa taulukossa on mainittu laatuviinialueittain päärypäleet:

• Crémant d’Alsace:

Sallittuja lajikkeita ovat Pinot Blanc, Pinot Gris, Riesling, Chardonnay, Auxerrois ja Pinot Noir. Kuohuviini voi olla tehty vain yhdestä lajikkeesta ja Pinot Blanc on käytetyin lajike. Roseekuohuviinin valmistuksessa Pinot Noir on ainoa sallittu lajike.

• Crémant de Bordeaux:

Sémillon ja Sauvignon ovat Bordeaux’n käytetyimmät lajikkeet Crémantin tuotannossa. Sémillonin osuus on yleensä noin 60 % sekoitteesta. Roseekuohuviinin komponentit ovat yleensä Cabernet (70 %) ja Merlot (30 %).

• Crémant de Bourgogne:

Suurin osa kuohuviineistä valmistetaan Chardonnay- ja Pinot Noir -rypäleistä. Näitä lajikkeita täytyy olla vähintään 30 % kuohuviinistä.  Suositeltuja lajikkeita ovat myös Pinot Blanc ja Pinot Gris. Lisäksi sallittuja ovat Aligote, Melon de Bourgogne, Sacy ja Gamay.

• Crémant de Die:

Aikaisemmin kuohuviinit valmistettiin pelkästään Clairette -lajikkeesta. Nykyään käytetään myös Aligotéta (10-40 % blendistä) ja Muscat’ta (noin 5-10 %).

• Crémant de Jura:

Sallitut valkoiset rypäleet ovat Chardonnay ja Savagnin, ja sallitut punaiset rypäleet Pinot Noir, Trousseau ja Poulsard. Valkoisen Crémantin blendistä 70 % pitää olla Chardonnayta, Pinot Noiria ja Trousseau’ta, roseekuohuviinin kokoonpanosta puolestaan 50 % tulee olla punaisia sallittuja lajikkeita.

• Crémant de Limoux:

Päärypäleet ovat Chardonnay ja Chenin blanc, joita saa olla maksimissaan 90 % blendistä (Chenin Blancin osuus 10-40 %). Muita sallittuja lajikketa ovat Mauzac ja Pinot Noir, joita saa olla korkeintaan 40 % blendistä yhteensä (Mauzacin osuus max. 20 %).

• Crémant de Loire:

Chenin Blanc on valkoisista ja Cabernet Franc punaisista käytetyimmät lajikkeet. Muita sallittuja lajikkeita ovat Chardonnay, Pinot Noir, Grolleau Noir, Grolleau Gris ja Arbois.  Niin ikään myös Cabernet Sauvignon- ja Pineau d’Aunis -rypäleitä on mahdollista käyttää jonkin verran.

• Crémant de Savoie:

60 % blendistä tulee olla paikallisia Jacquère- ja Altesse- lajikkeita (minimäärä Jacquèrelle on 40 %). Loput 40 % saavat olla muita alueella sallittuja lajikkeita kuten Chasselas, Chardonnay, Pinot Noir ja Gamay. Punaisia lajikkeita tulee olla vähintään 20 % blendistä.

Makuja on siis yhtä monta kuin rypälelajikkeita eikä yhtä yleistä Crémant -luonnehdintaa ole mahdollista tehdä!

Tässä oli tämän kertainen Viiniateljee -blogikirjoitus Crémant -kuohuviineistä.

Kuohuviini yhdistetään edelleen monen suussa juhlaan ja juhla samppanjaan. Niinpä usein kuulee sanottavan ”otetaan lasit samppanjaa”, vaikka kyse olisi muusta kuohuviinistä. Pääasia, että ihmiset nauttivat – oli lasissa sitten samppanjaa, crémantia tai jotain muuta kuohuviiniä.

Ihanaa alkukevättä!

Sinun viinimestarisi,

Päivi Eklund

Viinimestari, FM, KTM, yrittäjä (Viiniateljee ja BBWINES OY)