Kuohuviini arkistot | Viiniateljee

Tiesitkö kuohuviinistä? Crémant – ranskalainen perinteisellä menetelmällä valmistettu kuohuviini
Julkaisija Päivi Eklund
Tiesitkö kuohuviinistä? Crémant - ranskalainen perinteisellä menetelmällä valmistettu kuohuviini
Tiesitkö kuohuviinistä? -kirjoitussarjassa on vuorossa Crémant -kuohuviini eli ranskalainen perinteisellä menetelmällä valmistettu kuohuviini. Tällä tarkoitetaan Champagne ulkopuolella, perinteisellä menetelmällä (eli samppanjamenetelmällä) valmistettuja kuohuviinejä. Crémant -laatuluokiteltuja kuohuviinejä saa valmistaa tänä päivänä kahdeksalla alueella Ranskassa.
Samppanjamenetelmästä voit lukea tarkemmin samppanjaa käsittelevästä blogikirjoituksesta, jonka löydät tästä linkistä.
Samppanjaa vai Crémantia?
Vuoden 1985 lopulla nimi ”champagne” ja “méthode champenoise” suojattiin EY-lainsäädännöllä vain ja ainoastaan Champagnen maakunnassa, perinteisellä samppanjamenetelmällä valmistetuille kuohuviineille. Sitä ennen, pehmeämpiä ja kermaisempia, paineeltaan pienempiä (enintään 3.5 baria) kuohuviinejä kutsuttiin Champagnessa nimellä Crémant, mikä itse asiassa tarkoittaa kermaista.
Champagne -nimen varaamiselle Champagnen maakunnasta peräisin oleville tuotteille oli suuri tarve. Nimittäin 1980-luvulla ”samppanjaa” löytyi useasta eri maasta ja maanosasta, eri valmistustavoin valmistettuina eivätkä läheskään kaikki tuotteet tehneet kunniaa aidolle samppanjalle. Tässä kohtaa on hyvä mainita, että Ranskan Champagnen maakunnassa on paitsi pitkät perinteet myös hyvin yksityiskohtainen lainsäädäntö samppanjan valmistukselle. Nimi haluttiin syystä varata vain ja ainoastaan Pohjois-Ranskan Champagnesta kotoisin oleville, perinteisellä samppanjamenetelmällä valmistetulle samppanjalle.
Oman lusikkansa soppaan toi Espanjan liittyminen silloiseen Euroopan Yhteisöön (EY) 1.1.1986. Nimittäin Espanjassa valmistettu Cava oli tuolloin maailman suurin yksittäinen samppanjamenetelmällä kuohuviiniä valmistava laatuviinialue. Termin kieltäminen Espanjan EY-jäsenyyden jälkeen olisi varmasti ollut vielä haastavampaa, jos ei mahdotonta.
Crémant -nimen käyttö kiellettiin Champagnessa
Samalla kun Champagne -nimike varattiin Champagnen maakunnan perinteisellä menetelmällä valmistetuille kuohuviineille, Crémant -nimen käyttö kiellettiin Champagnessa. Sitä käytettiin jo tuolloin Loiren, Bourgognen, Alsacen ja Bordeaux’n kuohuviineille, jotka on valmistettu perinteisellä menetelmällä (méthode traditionelle). Näiden alueiden laatuluokat (AC eli Appellation Contrôlée) oli perustettu ennen vuotta 1985 ja ne oli nimetty AC Crémant -nimellä.
Tänä päivänä Crémant-nimi yhdistetään ranskalaiseen, laadukkaaseen kuohuviiniin, joka on valmistettu perinteisellä menetelmällä. Myös Luxembourgin laatukuohuviinit tunnetaan Crémant -nimellä.
Crémant -laatuviinialueita on tänä päivänä kahdeksan
Crémant-nimellä viinejään kuvasivat ensimmäisenä Saumurin ja Vouvrayn alueen kuohuviinituottajat Loiressa sekä Bourgognen kuohuviinin tuottajat. Alla olevassa taulukossa listataan kaikki AC Crémant -laatuviinialueet sekä niiden perustamisvuodet. Kartasta voit katsoa alueiden sijaintia Ranskassa.
AC Crémant de Loire (1975): noin 3000 hehtaarin alueella valmistetaan vuosittain 23miljoonaa pulloa, joista yli 60 % menee vientiin.
AC Crémant de Bourgogne (1975): lähes 2900 hehtaarin alueella tuotetaan lähes 23 miljoonaa pulloa vuodessa, josta noin 46 % menee vientiin.
Alsace on suurin Crémant -tuottaja
AC Crémant d’Alsace (1976): suurin Crémant -alue (noin 3600 hehtaaria) tuotettujen pullojen määrässä mitattuna. Vuotuinen tuotantomäärä on reilu 37 miljoonaa pulloa, joista exportin osuus on noin 23 %.
AC Crémant de Bordeaux (1990): viljelyala on reilu 1300 hehtaaria ja vuotuinen pullomäärä on noin 10 miljoonaa pulloa, joista vientiin menee noin 27 %.
AC Crémant de Limoux (1990): reilun 1000 hehtaarin alueella tuotetaan vuosittain noin 6 miljoonaa pulloa, joista reilu 60 % menee vientiin.
Die, Jura ja Savoie ovat pieniä Crémant -tuottajia
AC Crémant de Die (1993): pieni laatuluokka, jossa valmistetaan noin 33 hehtaarin alueella arviolta 220 000 pulloa Crémant -kuohuviiniä vuodessa. Keskimäärin 11 % tuotannosta myydään ulkomaille.
AC Crémant de Jura (1995): noin 435 hehtaarin alueella valmistetaan noin 2,5 miljoonaa pulloa vuodessa, joista lähes 40 % menee vientiin.
AC Crémant de Savoie (2015): uusin tulokas, jossa valmistetaan Crémant -kuohuviiniä noin 38 hehtaarin viljelyalalla noin 270 000 pulloa vuodessa. Näistä noin 90 % kulutetaan Ranskassa.
Kuten kartasta näkyy, Crémant -alueet sijaitsevat hyvin pirstaloituneesti ympäri Ranskaa. Rypäleet kasvavat hyvin erilaisissa kasvuympäristöissä, joten Crémantit ovat ilmentävät omaa aluettaan.
Crémant -kuohuviinien yleiset vaatimukset
Crémant -kuohuviineiksi lasketaan vain yllä mainituilla 8 alueella valmistetut vaaleat ja roseekuohuviinit. Alkuperän ja valmistustavan lisäksi näiden ranskalaisten, laadukkaiden kuohuviinien valmistuksessa pitää ottaa huomioon alla olevat vaatimukset.
Crémant -kuohuviineille yhteistä on valmistaminen perinteisellä eli (samppanja)menetelmällä, jossa viini käy toisen käymisen varsinaisessa myyntipullossa. Myös niiden minimikypsytysaika on sama eli Crémanteja tulee kypsyttää sakkansa päällä vähintään 9 kuukautta.
Lisäksi niiden valmistuksessa on seuraavia sääntöjä:
rypäleet tulee poimia käsin
rypälemehu puristetaan kokonaisista tertuista
150 kilosta rypäleitä saa puristaa maksimissaan 100 litraa mehua.
rikkidioksidin määrä ei saa ylittää 150 mg/l
jäännössokeri ei saa ylittää 50 g/l.
Paikalliset rypäleet ovat Crémantin pohja
Käytetyt rypäleet vaihtelevat alueittain ja tarkoitus onkin, että kunkin Crémant -alueen kuohuviinit ilmentävät kasvualueensa tyypillisiä rypäleitä.
Oheisessa taulukossa on mainittu laatuviinialueittain päärypäleet:
Crémant d’Alsace:
Sallittuja lajikkeita ovat Pinot Blanc, Pinot Gris, Riesling, Chardonnay, Auxerrois ja Pinot Noir. Kuohuviini voi olla tehty vain yhdestä lajikkeesta ja Pinot Blanc on käytetyin lajike. Roseekuohuviinin valmistuksessa Pinot Noir on ainoa sallittu lajike.
Crémant de Bordeaux:
Sémillon ja Sauvignon ovat Bordeaux’n käytetyimmät lajikkeet Crémantin tuotannossa. Sémillonin osuus on yleensä noin 60 % sekoitteesta. Roseekuohuviinin komponentit ovat yleensä Cabernet (70 %) ja Merlot (30 %).
Crémant de Bourgogne:
Suurin osa kuohuviineistä valmistetaan Chardonnay- ja Pinot Noir -rypäleistä. Näitä lajikkeita täytyy olla vähintään 30 % kuohuviinistä. Suositeltuja lajikkeita ovat myös Pinot Blanc ja Pinot Gris. Lisäksi sallittuja ovat Aligote, Melon de Bourgogne, Sacy ja Gamay.
Crémant de Die:
Aikaisemmin kuohuviinit valmistettiin pelkästään Clairette -lajikkeesta. Nykyään käytetään myös Aligotéta (10-40 % blendistä) ja Muscat’ta (noin 5-10 %).
Crémant de Jura:
Sallitut valkoiset rypäleet ovat Chardonnay ja Savagnin, ja sallitut punaiset rypäleet Pinot Noir, Trousseau ja Poulsard. Valkoisen Crémantin blendistä 70 % pitää olla Chardonnayta, Pinot Noiria ja Trousseau’ta, roseekuohuviinin kokoonpanosta puolestaan 50 % tulee olla punaisia sallittuja lajikkeita.
Crémant de Limoux:
Päärypäleet ovat Chardonnay ja Chenin blanc, joita saa olla maksimissaan 90 % blendistä (Chenin Blancin osuus 10-40 %). Muita sallittuja lajikketa ovat Mauzac ja Pinot Noir, joita saa olla korkeintaan 40 % blendistä yhteensä (Mauzacin osuus max. 20 %).
Crémant de Loire:
Chenin Blanc on valkoisista ja Cabernet Franc punaisista käytetyimmät lajikkeet. Muita sallittuja lajikkeita ovat Chardonnay, Pinot Noir, Grolleau Noir, Grolleau Gris ja Arbois. Niin ikään myös Cabernet Sauvignon- ja Pineau d’Aunis -rypäleitä on mahdollista käyttää jonkin verran.
Crémant de Savoie:
60 % blendistä tulee olla paikallisia Jacquère- ja Altesse- lajikkeita (minimäärä Jacquèrelle on 40 %). Loput 40 % saavat olla muita alueella sallittuja lajikkeita kuten Chasselas, Chardonnay, Pinot Noir ja Gamay. Punaisia lajikkeita tulee olla vähintään 20 % blendistä.
Makuja on siis yhtä monta kuin rypälelajikkeita eikä yhtä yleistä Crémant -luonnehdintaa ole mahdollista tehdä!
Testaa Crémant
Lopuksi vielä täsmäsuositus Crémant -kuohuviinistä! Cave de Ribeauvillén Giersberger Crémant d’Alsace Magnum Brut on valmistettu Pinot Blanc- (70 %) ja Auxerrois- (30 %) rypäleistä ja sitä on kypsytetty sakkansa päällä vähintään 12 kuukautta. Tyylikkään hedelmäinen, hennon paahteinen ja mineraalinen kuohuviini sopii niin juhlamaljaksi, aperitiiviksi kuin läpi aterian nautittavaksi. Magnum on juhlava valinta, kun läheiset ovat koolla ja pöytä on katettu koreaksi. Kuohuviinistä voit lukea lisää täältä.
Alkon verkkokauppaan pääset tästä linkistä.
Crémantin viralliselle sivustolle, Fédération Nationale des Producteurs et Élaborateurs de Crémant, pääset tästä linkistä.
Tässä oli tämän kertainen Viiniateljee -blogikirjoitus Crémant -kuohuviineistä.
Kuohuviini yhdistetään edelleen monen suussa juhlaan ja juhla samppanjaan. Niinpä usein kuulee sanottavan ”otetaan lasit samppanjaa”, vaikka kyse olisi muusta kuohuviinistä. Pääasia, että ihmiset nauttivat – oli lasissa sitten samppanjaa, crémantia tai jotain muuta kuohuviiniä.
Ihanaa alkukevättä!
Sinun viinimestarisi,
Päivi Eklund
Viinimestari, FM, KTM, yrittäjä (Viiniateljee ja BBWINES OY)
Tiesitkö kuohuviinistä? Corpinnat -kuohuviinit, Katalonian lahja laatutietoisille kuluttajille
Julkaisija Päivi Eklund
Tiesitkö kuohuviinistä? Corpinnat -kuohuviinit, Katalonian lahja laatutietoisille kuluttajille
Toukokuussa 2021 kirjoitin cavasta, espanjalaisesta perinteisellä menetelmällä valmistetusta kuohuviinistä. Kirjoitukseen voit tutustua tästä linkistä. Tällä kertaa aiheena on niin ikään espanjalainen, samppanjamenetelmällä valmistettu kuohuviini, joka tunnetaan nimellä Corpinnat. Laatuluokitus on toistaiseksi melko tuntematon, joten se ansaitsee ehdottomasti oman kirjoituksensa Tiesitkö kuohuviinistä ? -sarjassa.
Espanjalaisena fanina olin heti innoissani, kun Torelló -niminen Corpinnat -tuottaja otti maahantuontiyritykseemme yhteyttä. Olin toki luokituksesta lukenut ja siihen kuuluvat tuottajat olivat suurelta osin entuudestaan tuttuja, mutta halusimme ehdottomasti päästä pieneen piiriin mukaan. Snobbailut sikseen, mutta piiri on melkoisen pieni, sillä Corpinnat -luokitus kattaa tällä erää vain 11 tuottajaa. Lähdetään tutustumaan luokitukseen tarkemmin! Ensin käydään läpi lyhyesti taustoja uuden luokituksen tarpeelle ja sen jälkeen päästää itse asiaan.
Tarve uudelle laatuluokitukselle
Cava -tuottajien riveissä oli kuohunut jo pitemmän aikaa. Markkinoita hallitsevat muutamat isot toimijat ja niiden suuret volyymit ja hintojen polkeminen eivät luonnollisestikaan miellytä kaikkia, ja ainakaan niitä, jotka keskittyvät tuotannossaan korkeaan laatuun. Sanna Pöyry kirjoittaa Viinilehden (3/2021) artikkelissa Myrsky kuohuviinilasissa – cava vai corpinnat?, että nykyisille Corpinnat -tuottajille ”ei jäänyt vaihtoehtoa, koska DO [Cava] ei neuvotteluista huolimatta sallinut Corpinnat -nimeä cava-pulloihin”. Erimielisyyksistä johtuen 9 tuottajaa jätti DO Cava -laatuluokituksen taakseen vuonna 2019. Viinilehden artikkelissa on kerrottu mielenkiintoisesti muutenkin Corpinnatin taustasta; kannattaa lukea!
Torellón perhe on viljellyt viiniköynnöksiä Penedèsin alueella jo vuodesta 1395. Kuva on Torellón viinitalon.
Uusi kuohuviiniluokitus ei syntynyt hetkessä. Ryhmä eli perustajajäsenet Gramona, Llopart, Nadal, Recaredo, Sabaté i Coca ja Torelló kokoontuivat yhdessä ensimmäistä kertaa tammikuussa 2015. Edellä mainitut tilat sekä Huguet-Can Feixes, Júlia Bernet ja Mas Candí erosivat DO Cava -laatuluokituksesta tammikuussa 2019. Silloin alkoi oman laatuluokituksen rakentaminen, mille haluttiin mahdollisimman tiukat säännöt. Arvojen keskiössä on alusta lähtien ollut laadukkaiden kuohuviinien valmistus Penedèsin alueen sydämessä, 100-prosenttisesti ekologisista, käsinpoimituista rypäleistä, jotka on vinifioitu etikettiin merkityllä viinitilalla. Myös perheellä ja perinteillä on merkittävä osansa, sillä kaikkien tilojen tulee olla perheomisteisia.
Corpinnatin perustajajäsenet kuvattuina vuonna 2018. Kuva on internetistä; alkuperäinen kuva on Corpinnatin sivustolta.
Kuohuviini Penedèsin sydämestä
Corpinnat on EU:hun rekisteröity, yksityinen luokitus. Sitä voidaan kutsua myös kollektiiviseksi brändiksi, joka tällä hetkellä kattaa yhteensä 11 tilaa (edellisessä kappaleessa mainittujen tilojen lisäksi Pardas ja Can Descregut) ja niiden perinteisellä menetelmällä valmistetut kuohuviinit. Corpinnatilla ei siis ole ainakaan toistaiseksi omaa laatuluokitustaan Espanjan virallisella viinikartalla.
Corpinnat -nimi tulee sanoista cor, pinna ja nat. Cor tarkoittaa sydäntä ja pinna on yhtä kuin Penédès eli alueen nimi latinaksi. Nat puolestaan tarkoittaa syntynyt. Corpinnat -sanan merkityksen voikin suomentaa syntynyt Penedèsin sydämessä eli Corpinnat -kuohuviinit ovat peräisin suoraan Penedèsin sydämestä, Katalonian autonomiselta alueelta. Tässä kohtaa mainittakoon, että cavan sydänmaatahan on nimenomaan Penedèsin alue. Ja noin 95 % cavasta valmistetaan Katalonian alueella.
Siinä missä cavaa saa valmistaa kaikkiaan 7 provinssin alueella Espanjassa, Corpinnat -kuohuviinit voivat olla vain sydänmaalta eli Barcelonan provinssista. Alue kattaa yhteensä 39 kuntaa, joista 27 sijaitsee Alt Penedèsissä ja 7 sitä ympäröivissä kunnissa. Corpinnat kattaa tällä hetkellä yhteensä 997 km² alueen ja 22 966 hehtaaria viinitarhoja.
Corpinnat -kuohuviinejä saa valmistaa ainoastaan Penedèsin alueella, Kataloniassa, Koillis-Espanjassa. Vihreä, ympyröity alue oikeanpuoleisessa kartassa on Corpinnatin viljelyalue. Kartta kokonaisuudessaan kuvastaa Barcelonan provinssia. Kartta on Torelló -tilan esitteestä.
Tässä kartassa puolestaan nähdään vielä tarkemmin itse Corpinnat -alue. Tummalla reunustettu, vaaleanvihreä alue on Corpinnatin viljelyaluetta. Penedèsin alue on puolestaan rajattu vaaleankeltaisilla reunoilla. Cava -alue näkyy kartalla vihreänä. Kartta on ladattu Corpinnatin virallisilta sivuilta.
Perinteiset arvot ja laatu etunenässä
Laatuluokitukseen kuuluvien tilojen tulee olla perheomisteisia. Tilojen tulee olla luomusertifioituja ja rypäleet tulee poimia käsin. Rypäleitä saa ostaa Corpinnat -alueelta ja myös Cava -tuottajilta, jos nämä sijaitsevat vaaditulla alueella ja ovat luomusertifioituja. Rypäleiden ostoon vaaditaan kuitenkin pitkäjänteinen sopimuskumppanuus, jonka on tullut jatkua vähintään 3 vuoden ajan. Huomioitavaa on myös, että valmiin viinin ostaminen on kuitenkin kaikissa tapauksissa kiellettyä. Viinin tulee nimittäin olla 100-prosenttisesti valmistettu sillä tilalla, mikä on merkitty etikettiin tuottajaksi. Corpinnat -säännösten mukaan private label -viinien myyminen on kiellettyä.
Corpinnatin perusajatuksena on tuottaa laadukkaita tuotteita uniikissa mikroilmastossa ja perinteisistä rypäleistä. Corpinnatin valmistuksessa tulee käyttää vähintään 90 % seuraavia perinteisiä lajikkeita: Macabeo, Parellada ja Xarel-lo sekä Malvasía (joka tunnetaan myös nimellä Subirat Parent), punainen Garnacha (tinta), Monastrell, Sumoll ja Xarel-loVermell. Muita sallittuja rypäleitä ovat Malvasía de Sitges, Trepat, Chardonnay ja Pinot Noir. Näitä rypälelajikkeita saa käyttää maksimissaan 10 % blendistä.
Corpinnat -kuohuviinien vähimmäiskypsytysaika on pitempi kuin samppanjan
Corpinnatin tiukat säädökset ulottuvat viinitarhoilta myös itse viinimöön. Lähtökohtana on luomusertifiointi ja viinin valmistaminen omassa bodegassa. Rypälemehun ja valmiin viinin ostaminen on siis tiukasti kiellettyä. Pullot tulee uudelleen korkittaa viinitilalla ja niiden suljennassa tulee käyttää luonnonkorkkia ja metallilankaa. Sulfiitteja saa lisätä korkeintaan 90 mg / l. Uudelleen korkituksesta (eli dégorgementista) ja perinteisestä eli samppanjamenetelmästä voit lukea lisää samppanjaa käsittelevästä blogi -kirjoituksestani.
Torellón kellarit Can Martí -tilalla. Tila kypsyttää kuohuviinejään vähintään 24 kuukautta, mutta esimerkiksi Torelló Corpinnat Tradicional Brut Nature 2015 kuohuviiniä on kypsytetty huimat 60 kuukautta.
Laadusta kertovat myös pitkät sakkakypsytysajat, nimittäin Corpinnat -kuohuviinejä tulee kypsyttää vähintään 18 kuukautta sakkansa päällä. Tämä on siis jopa pitempi kuin samppanjan vähimmäiskypsytysaika, mikä on 15 kuukautta! Lisäksi tilan täytyy valmistaa vähintään 30 kuukautta ja vähintään 60 kuukautta kypsytettyä kuohuviinejä ”perus-Corpinnatin” lisäksi. Nämä vastaavat DO Cavan Reserva- ja Gran Reserva -nimikkeitä, mutta koska kyseiset kypsytysluokitukset on varattu DO-laatuluokitukselle, niitä ei saa käyttää Corpinnat -pullojen etiketeissä. Huomioitavaa on myös, että kaikkien kuohuviinien tulee olla vuosikerrallisia. Lisäksi etikettiin tulee merkitä korkin vaihdon (dégorgement) päivämäärä.
Vuosikerran merkitsemistä etikettiin perustellaan sillä, että alueen sääolosuhteet ovat hyvin samankaltaiset vuodesta toiseen. Corpinnatin viljelyalueella ilmasto on välimerellinen eli kesät ovat kuumia ja kuivia. Talvikausi on puolestaan kostea ja sateinen.
Corpinnatin tilannekatsaus hankalan vuoden 2020 jälkeen
Perinteiden ja kasvupaikan kunnioittaminen, korkea laatu ja tinkimätön työ oman sekä yhteisen brändin näkyvyyden kasvattamiseksi jatkuvat edelleen. Korona toi notkahduksen Corpinnat -kuohuviinien myyntiin, mikä selittyy osaltaan turistien puutteesta ja espanjalaisten ravintoloiden suluista, sillä lähes 80 % Corpinnat -kuohuviineistä myytiin vuonna 2020 Espanjassa (vientimaita oli vuonna 2020 yhteensä 55). Koronan lisäksi vuotta 2020 kuvastaa kasvuolojen haastavuus, sillä Corpinnat -alue kärsi vakavasta sienisairaudesta, mikä tunnetaan nimellä härmähome (mildew englanniksi). Torelló -tilan omistajan Paco de la Rosa Torellón mukaan tilanne oli pahin viimeiseen 100 vuoteen. Härmähomeen suuri esiintyminen selittyy tavallista suuremmilla vesisateilla ja itse asiassa vettä tuli runsaasti lokakuusta 2019 aina toukokuuhun 2020. Sato jäi vuonna 2020 pienemmäksi, joskin laatu luokiteltiin onneksi hyväksi.
Luvut ovat aina mielenkiintoisia ja tässä onkin kaksi myyntiä kuvastavaa vertailuparia. Corpinnat -kuohuviinejä myytiin vuonna 2020 yhteensä 1.7 miljoonaa pulloa, kun kokonaismyynti vuonna 2019 oli 2.2 miljoonaa pulloa. Euromäärät olivat vuonna 2020 yhteensä 16,8 miljoonaa euroa, kun eurot edellisvuonna eli 2019 ylsivät 20,7 miljoonaan euroon.
Kun matkustaminen oli vielä arkipäivää, Corpinnat -tiloille tehtiin vuonna 2019 yhteensä lähes 35 000 visiittiä. Perinteiset, tunnetut brändit sekä Corpinnatin tunnettuuden kasvaminen varmasti kiinnostavat jatkossakin vierailjoita, kunhan matkustaminen on taas turvallista. Vinkkivinkkinä, Corpinnat -tilat järjestävät kesäkuukausina (noin 15.6-15.8.) Corpinnat Festival of Gastronomy -nimellä kulkevia lounaita ja illallisia. Nämä tietysti nautitaan Corpinnat -tilojen tarkkaan valituissa ympäröistöissä. Ruoan valmistavat paikalliset, maineikkaat kokit ja ruoan kanssa tarjoillaan asiaankuuluvasti kyseessä olevan tilan Corpinnat -kuohuviinejä.
Torellón veljekset ja vetäjät, Paco ja Toni, Alt-Penedèsin maisemissa, Can Martí -tilalla. Kuva on Torellón viinitalon ottama.
Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?
Ainakaan toistaiseksi Corpinnatilla ei ole Espanjan viinilainsäädännössä hyväksyttyä statusta eli DO-luokitusta. Alkuperäisen 9 tuottajan ryhmittymään on liittynyt tähän mennessä 2 bodegaa eli Corpinnat muodostuu tällä hetkellä 11 tuottajasta. Corpinnat ei ole siis suljettu uusilta jäseniltä ja halukkaita, potentiaalisia jäseniä on tälläkin hetkellä. Toki omat haasteensa antavat Corpinnatin tiukat laatuvaatimukset sekä kahdenkertainen auditointi, joista toinen suoritetaan sadonkorjuun yhteydessä. Luokitukseen kuuluvat tilat muuten auditoidaan myös kerran vuodessa eli Corpinnatin jäsenet haluavat ylläpitää parasta mahdollista laatua! Corpinnatin viralliset webbisivut englanniksi löytyvät täältä.
Kysymyksiä on aiheuttanut myös kuluttajien reagointi tuottajien siirtymiseen laatuluokasta toiseen. Corpinnat -tuottajat eivät kuitenkaan ole tästä huolissaan, sillä tutkimusten mukaan harva kuluttaja lukee suurennuslasilla etikettimerkintöjä. Suurimmalle osalle kuluttajista on tärkeintä ostaa tutun tuottajan kuohuviiniä, oli laatuluokka sitten Cava tai Corpinnat.
Alkossa on jo kivasti tuotteita saatavilla, joskin on hyvä pitää mielessä, että 11 tuottajalta ei kauhean isoa repertuaaria saada. Vuonna 2020 Corpinnat -kuohuviinejä oli markkinoilla saatavilla yhteensä 62.
Tutustu Corpinnat -kuohuviiniin
Minulla on tietysti oma suosikki suositeltavana eli Torelló Corpinnat Tradicional Brut Nature Vintage. Se on sekoite Xarel-lo, Macabeo ja Parellada -rypäleitä ja sitä on kypsytetty sakkansa päällä 60 kuukautta ennen korkin vaihtoa. Brut Nature -tyyli on Torellón kuohuviineille ominainen ja tilan tuotannosta 70 % onkin kuohuviinejä, joihin ei ole lisätty lainkaan sokeria. Tästä kertoo etikettimerkintä Brut Nature. Kuohuviini on luomuperiaatteiden mukaisesti viljelty ja valmistettu, mutta virallinen luomusertifiointi tilalla on vuosikerrasta 2016 lähtien.
Kuohuviini on erittäin kuiva, keskitäyteläinen, sitruksinen, omenainen ja paahteinen. Se happorakenne on tuntuva ja kauniisti tasapainossa kermaisen rakenteen kanssa.
Lue lisää viinistä ja sen tuottajasta tästä linkistä.
Tuotteen voit tilata Alkon verkkokaupasta.
Tässä oli tämän kertainen Viiniateljee -blogikirjoitus Corpinnatista. Toivottavasti viihdyit seurassani! Seuraavaksi vuorossa on riistaviinisuositukset ja tulossa on juttua myös oranssiviinistä. Stay tuned!
Tunnelmallista alkusyksyä (pakko se on myöntää, että kesä alkaa olla ohi…),
Sinun viinimestarisi,
Päivi Eklund
Viinimestari, FM, KTM, yrittäjä (Viiniateljee ja BBWINES OY)
Tiesitkö kuohuviinistä? Prosecco, Pohjois-Italian trendikäs kuohuviini
Julkaisija Päivi Eklund
Tiesitkö kuohuviinistä? Prosecco, Pohjois-Italian trendikäs kuohuviini
Prosecco on Pohjois-Italian hedelmäinen helmi, mikä on saavuttanut runsaasti menestystä ympäri maailman. Päärynäiset, omenaiset, hennon kukkeat ja raikkaat kuohuviinit sopivat niin aperitiiviksi, seurusteluun kuin ruoan kanssa nautittavaksi. Maailmalla prosecco on ollut trendikäs jo pitkään ja viime vuosina se on valloittanut myös suomalaisten sydämet.
Tässä Viiniateljee -blogikirjoituksessa käsittelen proseccoa eli italialaista, tankkikäymismenetelmällä valmistettua kuohuviiniä. Prosecco on työn ulkopuolella tullut minulle parhaiten tutuksi ulkomaan messumatkoilla, työn lomassa tehtyjen shoppailukierrosten “välipalana”. Mies on kiltisti seurannut mukana, kun ostosten lomassa on nautittu lasit saatavilla olevaa kuohuviiniä, mikä yleensä aina on ollut proseccoa. Näillä proseccoilla ei tosin ole mitään tekemistä ylemmän laatuluokan Conegliano Valdobbiadene Superiore proseccojen kanssa, joista huokuu eleganttius ja jotka parhaassa tapauksessa ilmentävät kasvuympäristöään eli terroiria. Mutta mitä prosecco oikein on ja miten se on valmistettu?
Prosecco muutospaineiden alla
Aloittaessani viinimestariopinnot vuonna 2005, proseccosta puhuttaessa viitattiin niin kuohuviinityyliin kuin rypäleeseen. Mainittakoon tässä kohtaa, että Pohjois-Italiassa, Friuli Venezia Giuliassa on Prosecco -niminen kylä, joka on antanut nimensä kuohuviinille. Aina vuoteen 2009 asti prosecco -nimi viittasi kuohuviinityylin – ja kylän- lisäksi siis myös rypäleeseen. Proseccon valmistusta ei ollut rajattu mihinkään maantieteelliseen alueeseen eli sitä sai valmistaa Italiassa ja periaatteessa missä päin maailmaa tahansa. Tämä kasvoi ongelmaksi, kun uuden maailman viinimaat alkoivat valmistaa omia prosecco -kuohuviinejään ja tuoda niitä eurooppalaisille markkinoille. Italialaiset halusivat suojata kuohuviininsä alkuperän ja alkoivat kiireesti muuttaa viinilakiaan. Syy nimenmuutokseen oli siis puhtaasti kaupallinen ja protektionistinen.
Prosecco -nimi varattiin pelkästään tuotantoalueelle, missä tätä keveää ja keskihapokasta kuohuviiniä saa valmistaa, ja rypäle sai uuden nimen: Glera. Näin turvattiin proseccon säilyminen italialaisena kuohuviininä. Glera on itsessään on melko neutraali lajike, jolle tyypillisiä aromeja ovat omena, päärynä ja vaaleat kukat. Mikäli haluat tietää enemmän Glerasta tai pikemminkin Glera -lajikkeista, suosittelen tutustumaan Viinilehden artikkeliin 3/2021, missä käsitellään Gleraa yksityiskohtaisesti. Artikkelin pääset lukemaan tästä linkistä.
Missä proseccoa tänä päivänä sitten saa valmistaa?
Proseccon tuotantoalueet sijaitsevat Friuli Venezia Giulian alueella (tarkennuksena Gorizian, Pordenonen, Triesten ja Udinen provinsseissa) ja Veneton alueella Koillis-Italiassa (tarkennuksena Bellunon, Paduan, Trevison, Venicen ja Vicenzan provinsseissa). DOC Prosecco on yleinen laatuluokka ja rypäleet voivat tulla mistä tahansa sallitulta alueelta.
Proseccoa valmistetaan Pohjois-Italiassa Friuli Venezia Giulian ja Veneton alueella. Kuva Beniamino Maschio.
Kun siirrytään rajatummalle alueelle, etikettiin merkitään Prosecco DOC Treviso tai Prosecco DOC Trieste, jos sekä rypäleet, viinin valmistus ja pullotus tapahtuvat ao. alueilla. Valdobbiadenen ja Coneglianon kylien ympäröimät jyrkät rinteet kuuluvat proseccon tuotannon sydänmaahan, ja näistä raaka-aineista valmistetut kuohuviinit nostettiin vuonna 2009 ylempään laatuluokkaan eli DOCG Prosecco di Conegliano Valdobbiadene Superiore. Samana vuonna myös Asolo nostettiin ylempään DOCG -laatuluokkaan.
Arvostetuimmat proseccot tulevat rinteillä kasvavista köynnöksistä. Kuva Rebuli.
Prosecco Superiorella viitataan klassisen, sydänmaan viljelyalueisiin ja merkintä löytyy DOCG -luokiteltujen viinien etiketistä. Muualla Italiassa usein käytetään nimitystä classico klassisesta, perinteisestä tuotantoalueesta, mutta se ei sovi proseccon yhteyteen, sillä classico -sana kuuluu kiinteästi perinteiseen eli samppanjamenetelmään.
Conegliano Valdobbiadenen alueella on yhteensä 43 cruta, joita kutsutaan Rive -nimellä. Näiden tarhojen rypäleistä valmistetaan proseccon huiput ja niissä on nähtävissä myös niin sanottua terroir -ajattelua eli tuottajat pohtivat kunnianhimoisesti viinitarhojensa mikroilmastoa ja maaperää. Parhaista parhaimmat proseccot tulevat Cartizze -nimisen jyrkän kukkulan rinteiltä ja näiden eleganttien proseccojen etiketistä löytyy merkintä Cartizze.
Prosecco valmistetaan tankkikäymismenetelmällä
Prosecco valmistetaan tankkikäymismenetelmällä (tunnetaan myös nimellä Charmat Method, Cuve Close ja Martinotti Method) eli toinen käyminen tapahtuu pullon sijaan suurissa terästankeissa. Proseccoa ei siis ole valmistettu samppanjamenetelmällä kuten esimerkiksi samppanja ja cava. Tarkempaa tietoa perinteisestä menetelmästä voit lukea samppanjaa käsittelevästä kirjoituksestani.
Glera -rypäleitä Rebulin viinitarhoilla.
Tankkikäymismenetelmässä perusviini, sokeria ja hiivaa sekä kirkastusainetta siirretään suuriin painetankkeihin, jotka suljetaan huolellisesti. Tankeista käytetään nimitystä autoklaavi. Käyminen alkaa uudestaan hiivan syödessä sokeria. Alkoholikäymisen sivutuotteena syntyvä hiilidioksidi liukenee viiniin ja tällöin siis kuohuviini saa kuplansa. Proseccon kuplat eivät kuitenkaan ole yhtä runsaita, pieniä ja pitkäkestoisia kuin samppanjamenetelmällä valmistetuissa kuohuviineissä. Proseccossa on painetta keskimäärin noin 3,5 baria (minimipaine 3,0 baria), kun taas se samppanjassa on noin 6,0 baria. Proseccoa ei siis kannata lähteä avaamaan sapelilla.
Toinen käyminen kestää keskimäärin noin 30 päivää. Käyminen saadaan lopetettua laskemalla lämpötilaa, jolloin hiiva lopettaa toimintansa ja kuolee. Osa tuottajista jättää valmiin viinin sakkansa päälle (sur lie) kypsymään muutamaksi kuukaudeksi. Lopuksi kuohuviinistä suodatetaan pois kuolleet hiivasolut. Tämän jälkeen sen sokeriaste määritellään ja valmis kuohuviini pullotetaan suoraan tankista, paineen alla, jotta kuplat saadaan paremmin säilymään. Tässä kohtaa on hyvä tuoda esille, että prosecco ei kuitenkaan hyödy kypsytyksestä, joten se kannattaa nauttia nuorena.
Proseccon tyypillisin makeusastemerkintä on Extra Dry, mikä viittaa 12–17 grammaa per litra (g / l) jäännössokeriin. Kansainvälinen tyyli on kohti kuivaa eli Brutia, mutta nähtäväksi jää, ohjaavatko markkinat tuottajia tähän suuntaan.
Proseccon tulevaisuudennäkymät
Prosecco on ollut jo pitkään erittäin trendikäs juoma muualla Euroopassa ja meilläkin se on kasvattanut suosiotaan viime vuosina huimasti. Vuonna 2019 proseccon myynti ylitti cavan myynnin, mikä oli merkittävä rajapyykki molemmille osapuolille. Viimeisimmän statistiikan mukaan proseccoa valmistettiin (vuonna 2020) 486 miljoonaa pulloa. Maahantuojan näppituntumalta italialaiset ovat osanneet paremmin hinnoitella tuotteensa, minkä valmistus vie ajallisesti vain pienen siivun cavan valmistuksesta. Parhaimmillaan (tai pitäisikö sanoa pahimmillaan) proseccon toinen käyminen on ohi 3 viikossa, kun cavalle minimikypsytysaika on 9 kuukautta. Siitä huolimatta maahantuojan on edelleen helpompi löytää edullista cavaa kuin proseccoa ja se näkyy pitkälti myös Alkon hinnoittelussa. Isot tuottajat tietysti pystyvät skaalaamaan tuotantonsa ja siten määrittelemään hintatason, mutta ei tarvitse kovin paljon tehdä salapoliisityötä, että saa asiasta näyttöä.
Prosecco sopii erinomaisen hyvin kauniiseen kesäpäivään ja seurustelujuomaksi.
Prosecco -buumia lisää niin ikään Rosé Proseccon lanseeraminen tai siis sen valmistamisen salliminen loppuvuodesta 2020. Rosé Proseccoon lisätään Glera -rypäleen lisäksi 10–15 prosenttia Pinot Neroa eli ranskalaisittain Pinot Noir -rypälettä. Gleran osuus blendistä pitää siis olla vähintään 85 %. Pinot Nerosta saadaan kuohuviiniin värin lisäksi marjaisia ja vivahteikkaita aromeja. Tässä tuotekategoriassa halutaan selvästi lisätä laatuaspektia, nimittäin Rosé Proseccon tulee aina olla vuosikerrallista (millesimato) ja sitä tulee kypsyttää vähintään 60 päivän ajan sakkansa päällä ennen pullotusta. Markkinoilla on jo useampia Rosé Proseccoja saatavilla, mutta valitettavasti osa niistä on nopeasti kyhättyjä ja melko mitäänsanomattomia. Ensi vuonna laatu on toivottavasti jo parempi.
Virallista tietoa proseccosta löydät Italian viralliselta Consorzio Tutela Prosecco DOC -sivustolta.
DOCG Prosecco -laatuluokituksesta voit lukea lisää tästä linkistä.
Viiniateljeen valikoimiin olemme parhaillaan valitsemassa uusia proseccoja, mutta tästä linkistä voit tutustua voimassa olevaan kuohuviinivalikoimaamme. Alkon valikoimasta puolestaan löytyy useita proseccoja ja niitä pääset tarkastelemaan tästä linkistä.
Tässä oli tämän kertainen Viiniateljee -blogikirjoitus proseccosta. Toivottavasti viihdyit seurassani! Seuraavaksi siirrymme Tiesitkö kuohuviinistä? -postauksista kesän viinisuosituksiin ja ensimmäisenä ovat vuorossa grilliviinit. Pysythän linjoilla!
Kuplivaa kevään jatkoa toivotellen,
Sinun viinimestarisi,
Päivi Eklund
Viinimestari, FM, KTM, yrittäjä (Viiniateljee ja BBWINES OY)
Tiesitkö kuohuviinistä? Cava, Espanjan vastine samppanjalle
Julkaisija Päivi Eklund
Espanjalla on aina erityinen paikka minun sydämessäni siellä viettämäni vaihto-oppilasvuoden ansiosta. Ja voisinpa sanoa, että espanjalaisella isälläni, Alfonsolla, on ollut myös vaikutusta viiniharrastukseni alkamiseen. Hän oli nimittäin sitä mieltä, että jos en joka ilta nauti hänen kanssaan pientä lasia viiniä, se on sen merkki, että minulla on koti-ikävä enkä viihdy heillä. Ja viihdyinhän minä!
Mutta mitä cava on, muuta kuin maanalainen kellari espanjaksi? Cava on espanjalaista, perinteisellä menetelmällä valmistettua kuohuviiniä. Perinteinen menetelmä on yhtä kuin samppanjamenetelmä ja se tarkoittaa sitä, että viini on käynyt toisen käymisen myyntipullossa. Ja tuon toisen käymisen sivutuotteena ovat syntyneet myös kuohuviinille ominaiset kuplat. Tarkempaa tietoa perinteisestä menetelmästä voit lukea viimekertaisesta kirjoituksestani.
Kuka keksi cavan?
Kirjoitusten mukaan nykyisen Espanjan alueella on valmistettu helmeilevää kuohuviiniä jo 1340-luvulla, mutta ajassa pitää mennä eteenpäin aina 1850-luvulle, jolloin sinnikkäät pioneerit Katalonian alueella alkoivat valmistaa tosissaan kuohuviiniä perinteisellä menetelmällä. Moni pitää ensimmäisenä virstanpylväänä vuotta 1872, jolloin Josep Raventós valmisti ensimmäisen kuohuviinin nykyään cavan päärypäleinä pidetyistä lajikkeista eli Macabeo, Parellada ja Xarel-lo. Kerron näistä tarkemmin alempana. Vuodesta 1872 kului vielä yli 100 vuotta, ennen kuin cava lähti kunnolla valloittamaan maailmaa.
Toinen merkittävä vuosiluku cavalle oli vuosi 1986, jolloin Espanja liittyi Euroopan Unioniin. Cava -nimikettä oli aiemmin saanut käyttää mistä tahansa, Espanjan alueella valmistetusta kuohuviinistä, mutta EU -säännösten mukaan laatuluokitukselle piti luoda tarkat rajat. Cavan keskus oli jo tuolloin Katalonia ja siellä Penèdesissä sijaitseva Sant-Sadurní d’Anoian kaupunki ympäristöineen. Cavaa valmistettiin myös pienessä mittakaavassa muualla päin Espanjaa, joten nämä alueet laskettiin kuuluvaksi DO Cava -laatuluokitukseen. Kaikki muut kuohuviinit joutuivat tyytymään nimikkeeseen vino espumoso eli kuohuviini. Cava -nimike viittaa itsessään jo tietyillä alueilla, tietyin kriteerein, perinteisellä menetelmällä valmistettuun kuohuviiniin. Se ei siis vaadi kirjainlyhennettä DO (Denominación de Origen eli laatuviinialue) nimensä eteen, vaikka se kuuluukin yhteen Espanjan 70 DO -alueesta.
_{Pago de Tharsyksen 200 vuotta vanha cava eli maanalainen kellari, joka sijaitsee Requenassa, noin tunnin ajomatkan päässä Valenciasta.}
Cavan valmistusalueet uudistuksen alla
Cavaa saa valmistaa yhteensä 7 alueella, mutta vuonna 2020 annetussa uudistusmallissa nämä viljelyalueet on niputettu 4 kategoriaan ja osittain alakategoriohin. Uusilla rajauksilla nimittäin halutaan tuoda tarkemmin kuohuviinin alkuperää esille. Tosin tässä kohtaa on mainittava, että maatalousministeriö ei ole vielä allekirjoittanut vuoden 2020 suurta cava -uudistusta. Joka tapauksessa uudistus esitellään mittavasti DO Cavan virallisella -sivustolla ja käsittelen cavan valmistusalueita alempana sen pohjalta.
Uusia alueita on siis yhteensä 4 (suluissa olevat alueet viittaavat itsehallintoalueisiin, joiden alueella ne sijaitsevat): Comtats de Barcelona (Katalonia), Valle del Ebro (Rioja, Baskimaa, Navarra ja Aragonia), Viñedos de Almendralejo (Extremadura) ja Levante (Valencia).
Comtats de Barcelona on cavan synnyinaluetta ja valmistuksen sydänmaata, missä valmistetaanoin 95 % cavasta. Katalonian itsehallintoalueella sijaitsevalla Comtats de Barcelonalla on 5 ala-aluetta: Serra de Mar, Valls d’Anoia, Conca del Gaià, Serra de Prades ja Pla de Ponent. Valle de Ebro on pohjoisinta cavan valmistusaluetta, joka sijaitsee Ebro -joen vaikutusalueella. Sen alle lasketaan kuuluvaksi Alto Ebro (osa Riojan ja Navarran itsehallintoalueita sekä Baskimaata) ja Valle del Cierzo (osa Aragonian itsehallintoaluetta). Viñedos de Almendralejo puolestaan sijaitsee Badajozin provinssissa, Madridista lounaaseen, Portugalin rajan tuntumassa. Alue kuuluu Extremaduran itsehallintoalueeseen, mikä on tunnetumpi ilmakuivatuista kinkuistaan kuin viineistään. Viimeisenä listalla on Levante, mikä kattaa itärannikolla sijaitsevan Valencian provinssin ja siellä Requenan vuoristokaupungin lähiympäristöineen.
Cava on perinteisesti kolmen rypäleen kopla
Cavan päärypälelajikkeet ovat Macabeo, Parellada ja Xarel-lo. Kukaan ei itse asiassa tiedä, miksi cavaa alettiin valmistaa näistä kolmesta lajikkeesta, mutta niillä jokaisella lajikkeella on oma paikkansa cavassa. Tosin ne eivät ole pakollisia. Esimerkiksi cava -tuottajamme Pago de Tharsys Requesta ei käytä cavoissaan Xarel-lo -rypälettä. Tästä voit tutustua Pago de Tharsyksen cavoihin, jotka ovat saatavilla Alkosta.
Macabeo, joka tunnetaan myös nimellä Viura, tuo cavaan hedelmäisyyttä ja hentoa kukkeutta sekä kypsytyspotentiaalia. Parellada puolestaan tuo sekoitteeseen pehmeyttä ja kermaisuutta, tai pikemminkin kernimäisyyttä. Kernimäisyyden yhdistän isoäidin keittiön pöydän vanhaan vahakankaaseen. Mikäli cavassa on Parelladaa, nimenomaan tuo kernimäisyys paljastaa sokkotastingissa yleensä aina kuohuviinin olevan cavaa. Xarel-lo on yhtä kuin cavan selkäranka. Lisäksi se tuo kypsän hedelmäisten aromien rinnalle miellyttävää yrttimäisyyttä.
_{Parellada -köynnöksiä Cavas Naveranin luomuviinitarhoilla Alt-Penèdesissä (kuva Cavas Naveran).}
Muita sallittuja rypälelajikkeita ovat Malvasía (tunnetaan myös nimellä Subirat Parent), mitä käytetään erityisesti puolimakeiden ja makeiden cavojen valmistuksessa, ja Chardonnay. Esimerkiksi Viiniateljeen valikoimissa olevassa Cava Naveran Brut Vintage -cavassa nimenomaan Chardonnay tuo tyylikästä kermaisuutta ja eleganssia blendiin. Rosee -cavan valmistuksessa puolestaan sallittuja lajikkeita ovat Garnacha, Monastrell, Pinot Noir ja Trepat. Pago de Tharsys Cava Millésime Rosé Reserva Brut on hieno esimerkki 100-prosenttisesta Garnachasta.
Cava käy toisen käymisen myyntipullossa
Cavaa siis valmistetaan samalla tavalla kuin samppanjaa eli se käy toisen käymisen myyntipullossa. Espanjalaisittain perinteistä menetelmää kutsutaan nimellä método tradicional. Kypsytysaika on huomattavasti lyhyempi kuin Champagnessa. Nimittäin cavan vähimmäiskypsytysaika sakkansa päällä (ranskalaisittain sur lie, espanjalaisittain sur lías) on 9 kk (kun se Champagnessa on 15 kk). Uuden luokituksen mukaan nuori, vähintään 9 kk sakkansa päällä kypsytetty cava tulisi kuulumaan nimekkeen cava de guarda (vapaasti suomennettuna kypsytetty cava) alle.
_{Cava -pullot tanssitetaan käsin Pago de Tharsyksen kellareissa. Espanjaksi tanssitus tunnetaan nimellä removido (ranskaksi remuage). Kuva Pago de Tharsys.}
Ylempään laatuluokkaan kuuluvat cavat puolestaan esitetään kuuluvaksi cava de guarda superior -kategoriaan. Paitsi pitempi kypsytysaika, tämän luokituksen cavoille tulisi useita muitakin vaatimuksia. Näitä ovat viiniköynnösten ikä (vähintään 10 vuotta), luomuviljellyt rypäleet, rajoitettu satomäärä sekä vuosikerrallisuus. Nykyluokituksen mukaan Reserva -luokiteltua cavaa pitää kypsyttää vähintään 15 kk ja Gran Reserva Cavaa vähintään 30 kk sakkansa päällä.
Uusin lisäys Cavan olemassa olevaan laatuluokitukseen on Cava de Paraje Calificado, millä viitataan tietyltä mikroilmastoltaan ja sijainniltaan erityislaatuiselta – ja pieneltä- alueelta- tulevaan cavaan. Oman kokemukseni pohjalta cava on yleensä parasta nuorena nautittuna. Reserva -cavoista löytyy lukuisia elegantteja esimerkkejä, mutta valitettavan usein Gran Reserva cavojen hedelmäisyys on lähtenyt jo laskemaan, kun tuotteet vasta saadaan myyntiin.
Cavan tulevaisuuden näkymiä
Ilmaston lämpeneminen on yksi cavan suurimpia uhkakuvia. Mikäli Espanjan pinnanmuodostus ei olisi niin vuoristoinen ja mikäli siellä ei olisi mesetaa eli keskisen Espanjan korkeaa tasankoa, mikä sijaitsee keskimäärin 600 metrin korkeudella merenpinnasta, suurin osa Espanjasta olisi aavikkoa. Kuuma ilmasto aiheuttaa myös sen, että sato per köynnös on huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi Italiassa tai Ranskassa. Monena vuonna Espanja on ollut maailman suurin viinintuottaja viiniköynnösten määrässä, mutta viinin valmistuksen mittarista tarkasteltuna vasta kolmantena. Laaturypäleitä viljelläänkin usein korkeammalla merenpinnasta sijaitsevilla tarhoilla.
_{Pago de Tharsyksen perustajalla, Vicente Garcíalla on Valencian Requenassa pioneerin maine. Hän on kehittänyt alueella cavan valmistusta ja hänet on palkittu muun muassa vuoden enologi -tittelillä.}
Espanjalaiset suuret bodegat ovat jo vuosikausia polkeneet hintoja ja näin luoneet cavalle edullisen kuohuviinin maineen. Tämä aiheuttaa suuria ongelmia laatuun keskittyville tuottajille (ottamatta kantaa jättibodegojen hinta-laatuun), joiden tuotekustannuksia valtavien volyymeiden skaalaus ei pääse laskemaan. Valitettavasti törmään tähän tosiasiaan lähes joka kerta, kun espanjalainen cavaa tuottava bodega ottaa minuun yhteyttä. Vastalauseena vuosikymmeniä jatkuneelle hintojen polkemiselle yhdeksän cava -tuottajaa jätti DO Cava -laatuluokituksen taakseen vuonna 2019. Nämä tuottajat perustivat Corpinnat -nimisen luokituksen. Corpinnat ansaitsee oman kirjoituksensa, mutta mikäli kaipaat jo tässä kohtaa lisätietoa näistä huippu-kuohuviineistä, vieraile tällä sivustolla. Vuoden 2020 suurta cava -uudistusta voidaan pitää vastavetona Corpinnatille ja se varmasti tuokin kauan odotettuja ja tarpeellisia uudistuksia laatuluokkaan, kunhan se hyväksytään virallisesti.
Oman lusikkansa soppaan tuo Proseccon kysynnän kasvu, mikä ylitti vuonna 2019 ensimmäistä kertaa cavan myynnin.
Virallista tietoa cavasta löydät täältä DO Cava -sivustolta.
Ja täältä löydät lisätietoa Viiniateljeen cavoista.
Tästä vielä lopuksi täsmäsuosituksena juuri lanseerattu Apulanta KuohAri, Apulanta yhtyeen virallinen faniviini!
Apulanta KuohArissa tuoksuvat kypsä sitrus ja omena. Suussa se on kuiva, mutta runsaan hedelmäinen ja raikas. Pehmeät hapot yhdistettynä pitkään jälkimakuun tekevät KuohArista helposti lähestyttävän, suomalaiseen suuhun sopivan kuohuviinin. Lisäksi kuohuviini on vegaaninen. Apulanta KuohAria on kypsytetty 15 kuukauden ajan sakkansa päällä. Kuohuviinistä voit lukea lisää tästä linkistä.
Tässä oli tämän kertainen Viiniateljee -blogikirjoitus cavasta, mikä muuten tarkoittaa maanalaista kellaria. Toivottavasti viihdyit cavan maailmassa! Seuraava Tiesitkö kuohuviinistä? -postaus käsittelee Italian Proseccoa, joten palaathan linjoille!
Cin cin eli kippis!
Sinun viinimestarisi,
Päivi
Viinimestari, FM, KTM, yrittäjä (Viiniateljee ja BBWINES OY)

Pullokoot